Ovatko Web Designerit Laiskistuneet?
Pekka Keskinen

Ovatko Web Designerit Laiskistuneet?

Ovatko Web Designerit Laiskistuneet?

Viimeaikoina on ollut paljon puhetta siitä kuinka uudet verkkosivut tuppaavat näyttämään keskenään aivan samanlaisilta. Iso valokuva iStockista headerin taustalla, iso valkoinen tervehdys keskellä ruutua, jonka kaverina geneeristä sananhelinää pursuava myyntipuhe. Sitten vielä call-to-action -painike läpinäkyvällä taustalla ja valkoisella borderilla. Kai web designissä täytyy muutakin olla?

Mielessäni olen jo pitkän aikaa kritisoinut tätä suuntausta ja riemukseni olen ollut huomaavinani, etten ole suinkaan ainoa. Muun muassa suosikki podcastissani Unfinished Businessissa keskusteltiin taannoin aiheesta ja kahvit melkein purskahtivat mäkin ruudulle, sillä suunnilleen jokainen pointti aiheesta oli kuin omista ajatuksistani. Monessa blogikirjoituksessakin ollaan noteerattu asia. Esimerkiksi tässä (https://louderthanten.com/articles/story/design-machines) artikkelissa on erinomainen havainnekuva, johon ollaan koottu tyyppiesimerkkejä. Artikkelissa kysytään, pystyisikö näiden eri brändien nettisivuja vielä erottamaan toisistaan, jos niistä piilotettaisiin logot? Vastaus on ei, sillä ne ovat keskenään niin samannäköisiä, ettei niitä erota toisistaan mikään konseptuaalinen taustaoivallus. 

Web designin sielu?

Törmäsin taannoin myös kysymykseen, onko web design menettänyt sielunsa? Siltähän se nimittäin vaikuttaa. Nykyään nettisivut näyttävät ikäänkuin vedellä jatketuilta. Männävuosinahan meillä oli mitä kekseliäimmän näköisiä verkkosivuja, joissa saattoi olla taustalla hyvinkin kiinnostavia ja hauskoja konsepteja. Esimerkiksi sivustoja, jotka näyttivät vaikkapa joltain vanhalta leffajulisteelta tai ylhäältäpäin kuvatulta työpöydältä yms. Tai ihan vaan siltä, että grafiikat oli oikeasti joku omin pikku kätösin tehnyt, eikä ostettu kuvapankista. Toki sekin meni sitten liiallisuuksiin ja lopulta kaikki oli pelkkää nahkatekstuuria täynnä. (Jostain flashisaiteista nyt puhumattakaan.) Vaikka tuossakin suuntauksessa oli omat ongelmansa, näkisin, että se oli jollain tapaa kuitenkin eräänlaista web designin kulta-aikaa noin niinkuin visuaalisessa mielessä. Silloin graafiset suunnitelmat uskalsivat olla rohkeammin kokeellisia ja persoonallisempia ja niihin nähtiin ennenkaikkea aikaa ja vaivaa. Silloin web designissä oli sielua. Ehkä ajat ovat nyt sellaiset, että harvalla on itsevarmuutta esitellä ideoitaan ja on turvallisempaa ikäänkuin kopioida isojen brändien lookkia, joka ainakin tällä hetkellä edustaa melko sielutonta ja geneeristä flattia linjaa, jossa persoonallisuus ja mielikuvitus loistaa poissaolollaan. 

Sitten itse pääkysymykseen, eli ovatko web designerit laiskistuneet?  

Ehkä jossain määrin on niin, että suunnittelijat ovat laiskistuneet, mutta ihan hyvästä syystä kylläkin. Teknologia on muuttunut. Se muuttui tuota viimeistä lausetta kirjoittaessa. Ja nyt taas. Se muuttuu aivan koko ajan ja tahti vain kiihtyy. Monen suunnittelijan yleinen huolenaihe on se kuinka pysyä mukana tässä ripeässä kehityksessä. Moni ei tosiaankaan pysy mukana, eikä edes voisi pysyä. Kuinka moni osaa kirjoittaa itse nykypäivän standardit täyttävän gridin? Itseasiassa ei monikaan, joten onkin fiksua turvautua valmiisiin resursseihin, eli valmiisiin frameworkeihin ja muihin gridi-ratkaisuihin. Tai valmiisiin teemoihin. Niihinhän voi kätevästi vain vaihtaa taustakuvan ja oman logon. Typografia on valmiiksi suunniteltu ja “hello” -tekstin paikkakin on valmiiksi stailattu keskelle headeria. Templatesta löytyy myös juuri sopivasti kolme vierekkäistä palstaa headerin alapuolelta, joihin voi kirjoittaa kaiken oleellisen siitä kuinka yrityksesi luo digitaalisia kokemuksia. Fontawesomesta löytyy ikonitkin valmiina. Ei tarvitse suunnitella itse. Ehkäpä vaikka iPad -ikoni tuohon ja sitten vaikka sellainen hehkulamppu -ikoni kuvastamaan vuolaasti tursuavia ideoita. Juoni tiivistyy. Tämä lähestyminen on jo niin yleistä rutiinia, että se alkaa näkymään. 

Ehkä yksi syy on myös se, että suunnittelu voi olla parhaimmillaan huikean kallista ja aikaa vievää. Viimeksi kun tarkistin, myös maailman taloudellinen tila oli huonoissa kantimissa ja se näkyy varmasti osaltaan siinä minkälaista jälkeä verkkoon päätyy tänäpäivänä. Täysin räätälityönä tehty suunnittelu ei ehkä juuri nyt mahdu kaikkien budjettiin. (Tai vaikka mahtuisikin, niin edelleen se isojen brändien kopiointi taitaa vaikuttaa riskittömämmältä vaihtoehdolta kuin jonkun oman idean materialisoiminen.) Voisi ajatella myös, että itse suunnittelukin on jossain mielessä kallistunut, sillä verkkosivut ovat monimutkaistuneet ja niissä tuppaa yleensä olemaan enemmän työtä kuin vielä joitakin vuosia sitten. (Miten naurettavan helpolta nyt tuntuukin ajatus ei-responsiivisen saitin tekemisestä.) Jos aivan lähtöruudusta laaditaan kaikki mahdollinen niin työtuntimäärä kasvaa sellaiseksi, ettei sen kaiken toteuttamiseen välttämättä riitä kenen tahansa resurssit. Eipä siis ihme, että monet suunnittelijat hieman oikovat ja turvautuvat esimerkiksi valmiisiin teemoihin. Säästyyhän siinä työtunteja ja kustannukset ehkä pysyvät kurissa. Eipä siinä mitään, jos teemoja osaa käyttää oikein, mutta useinhan ne tietenkin asettavat reunaehdon jos toisenkin. Esimerksi rakennetta voi olla hankala perusteitaan myöten templatesta muuttaa, jolloin sommittelu tietyssä mielessä tuppaa jäämään default-asetuksille. Erityisesti jos ei gridistä pahemmin ymmärrä. Teemojen muokkaaminen on tietty aika usein kamalaa säätöä. Siitä kun ei aina ole takeita kuinka järjellisellä logiikalla teema on tehty ja kuinka muokattavissa se ihan oikeasti on. Yleensähän se selviää vasta kesken projektin, ellei tee huomattavan huolellista taustatyötä ennen ostopäätöstä. Tai sitten tulee vain jättää muokkaus siihen headerin taustakuvan vaihtoon. 

Responsiivisuuden ja flatti-tyylin vaikutus

Sitten on tietty responsiivisuus, joka on varmasti osaltaan vaikuttanut ilmiön syntyyn. Flatti tyyli ei tietenkään syntynyt ilman mitään syytä, vaan se kehittyi tiettyyn tarpeeseen. Se futaa erityisesti pienellä näytöllä erinomaisesti ja on lähtökohdiltaan oivallinen sellaisille layouteille, joiden pitää natiivisti ja selkeällä logiikalla pystyä järjestäytymään miltei minkäkokoisille näytöille ja mittasuhteille tahansa. 

Osittain flatti-tyyli toisaalta nousi pinnalle skeuomorphismin vastareaktiona — vähän samaan tapaan kuin missä tahansa muodissa, tyylit heittelevät heilurin lailla ääripäästä toiseen. Nyt flatti tyyli on ollut lakipisteessään jo pitkän aikaa ja jos taivaan merkkejä tulkitsee oikein, näyttää siltä, että ollaan heilahtamassa toiseen suuntaan. Itse toivon, että kummastakin ääripäästä, eli flatista ja skeusta löytyisi jokin kultainen keskitie, joka sisältäisi kummankin maailman parhaimmat puolet. 

Flatti voi vaikuttaa helpolta oikotieltä onneen, mutta sitä se ei ole. Voisi kuvitella, että se on helppo tyyli, koska se virheellisesti näyttää niin yksinkertaiselta. Se, kuten mikään muukaan minimalismin muoto, ei ole helppoa. Oikeasti hienon flatti-suunnitelman tekeminen vaatii hyvää silmää ja suunnittelutaitoja. Se on ehkä vähän epäintuitiivista ja varmasti moni meneekin siihen halpaan, että kuvittelee saavansa hienon suunnitelman aikaiseksi helposti hyppäällä flatti-tyylin bandwagoniin. Oikeastihan vähäisillä elementeillä on vaikeampi saada näyttävää jälkeä aikaiseksi. Osittain siksi, että pelinappuloita on vähemmän ja osittain siksi, että vähäisestä muuttujien määrästä virheet erottuvat selkeästi. Kannustaako flattiys siis näennäisen helppoutensa takia suunnittelijoita tuottamaan mielikuvituksettomia tai laiskoja suunnitelmia? 

Itse voin tunnustaa, ainakin miltei laiskistuneeni graafisena suunnittelijana, huomattuani, että isot tasaiset väripinnat ovat nyt se kova juttu, eikä drop-shadowia tai nahkatekstuuria tarvitsekaan tunkea aivan joka nurkkaan. Se tosin tuntui mielekkäältä ainoastaan vähän aikaa ja viimeistään siinä vaiheessa kun huomasin suunnilleen jokaisen nettisivun näyttävän nykyään ihan samalta, päätin palata takaisin ruotuun ja keskittää kaiken tarmoni siihen, että internetistä saataisiin jälleen kiinnostavan näköinen paikka. 

Pekka Keskinen
http://twitter.com/killer_beach_
www.killer-beach.com
Lue seuraava


Lue edellinen
Kopioi Ikealta Nämä 2 Periaatetta
image description

Kirjoittanut Pekka Keskinen

Graphics & Design

Ota yhteyttä

Jan Eriksson
Jan Eriksson
jan.eriksson@primeweb.fi
+358 50 537 2411

Helsinki, Messeniuksenkatu 10 a 15a
00250 Helsinki
katso GoogleMaps

Måns Hafrén
Måns Hafren
mans.hafren@primeweb.fi
+358 9 2316 5433

Barcelona, Calle Clot 224
08027 Barcelona
katso GoogleMaps